Oppimistiede: käytännön työkaluja opetuksesi kehittämiseen
Maksuton webinaari – 8 periaatetta, jotka parantavat jokaista oppituntiasi
Tuo tutkimukseen perustuvat käytännöt luokkahuoneeseesi – ja näe parempaa oppimista, motivaatiota ja muistamista
Mitä jos opetuksesi olisi täysin linjassa sen kanssa, miten aivot oppivat parhaiten?
Moderni oppimistiede on paljastanut tehokkaita ja käytännöllisiä strategioita, joita jokainen opettaja voi käyttää – mutta harvoilla on ollut tilaisuus oppia ne selkeästi ja soveltaa niitä itsevarmasti.
Tämä maksuton webinaari tarjoaa sinulle keskeiset työkalut oppituntien suunnitteluun, luokkahuoneen organisointiin ja oppilaiden tukemiseen tavoilla, joiden on osoitettu parantavan ymmärtämistä ja muistamista.
Älä jätä väliin tätä tilaisuutta osallistua ensimmäiseen webinaariin maksutta.
Näe, miten pienet, tutkimukseen perustuvat muutokset voivat aikaansaada suuren muutoksen oppilaissasi.
Webinaarin kouluttaja
Marko Koskinen, kolmen edistyksellisen koulun perustaja ja yli 25 vuoden koulutus- ja kasvatusalan kokemuksen omaava kouluttaja yhdistää asiantuntemuksensa ja kokemuksensa oppimistieteiden tuloksiin ja tarjoaa sinulle mullistavan matkan tieteellisesti perusteltujen oppimisympäristöjen ja monipuolisten menetelmien maailmaan.
Demokraattisen koulutuksen käytännöistä ja filosofioista inspiroituneena hän opiskeli kasvatustieteitä Helsingin yliopistossa ja oli yksi keskeisistä henkilöistä uuden, kasvatustieteelliseen psykologiaan pohjautuvan opettajankoulutuslinjan käynnistämisessä.
Uransa aikana hän on keskittynyt etsimään ratkaisuja modernin koulutuksen lukuisiin haasteisiin. Tällä hetkellä hän johtaa verkkokoulua Suomessa.
Maksuton webinaari #1
Oppimisen tiede – Lähtökohdat, joita jokainen opettaja voi hyödyntää
Kahdeksan perusperiaateetta
Muistista palauttamisen harjoittelu (Retrieval practice) tarkoittaa tiedon aktiivista mieleen palauttamista sen sijaan, että sitä vain luettaisiin tai kerrattaisiin passiivisesti. Tuomalla tietoa mieleen esimerkiksi pikatenttien, sanakorttien tai omatoimisen testauksen avulla vahvistat hermoyhteyksiä ja teet tiedon palauttamisesta helpompaa tulevaisuudessa. Tutkimukset osoittavat, että muistista palauttamisen harjoittelu parantaa merkittävästi pitkäkestoista muistamista ja ymmärtämistä verrattuna passiivisiin opiskelumenetelmiin (Roediger & Butler, 2011).
Kognitiivisen kuormituksen teoria (Cognitive load theory) selittää, että työmuistimme kapasiteetti on rajallinen, ja oppiminen on tehokkainta, kun vältämme sen ylikuormittamista. Jotta oppilaat oppisivat paremmin, meidän tulisi yksinkertaistaa monimutkaista tietoa, jakaa sisältö hallittaviin osiin ja vähentää turhia häiriötekijöitä. Hyvin suunniteltu opetus vapauttaa kognitiivisia resursseja, jolloin oppilaat voivat keskittyä ymmärtämiseen ja tiedon siirtämiseen pitkäkestoiseen muistiin (Sweller, 1988).
Ajallisesti hajautettu kertaaminen (Spaced repetition) on oppimistekniikka, jossa tietoa kerrataan kasvavin aikavälein sen sijaan, että se opeteltaisiin kerralla intensiivisesti. Jaksottamalla kertaamista hyödynnetään aivojen luonnollista unohtamiskäyrää ja vahvistetaan pitkäkestoista muistia. Tutkimusten mukaan hajautettu harjoittelu auttaa oppijoita muistamaan aineiston huomattavasti tehokkaammin kuin tiiviit, peräkkäiset opintojaksot (Cepeda ym., 2006).
Yksi suurimmista oppimiseen liittyvistä harhaluuloista on oppimistyylimyytin uskominen – ajatus siitä, että oppilaat oppivat parhaiten, kun heitä opetetaan heidän mieltymyksensä mukaisella tyylillä (esim. visuaalisesti, auditiivisesti tai kinesteettisesti). Tutkimukset osoittavat johdonmukaisesti, että opetuksen räätälöinti oppimistyylien mukaan ei paranna oppimistuloksia (Pashler ym., 2008). Muita yleisiä myyttejä ovat esimerkiksi "mitä enemmän harjoittelua, sitä parempi oppiminen" (joka sivuuttaa laadun ja jaksottamisen merkityksen) sekä "vaikeudet merkitsevät epäonnistumista" (vaikka todellisuudessa toivotut vaikeudet, kuten vaivalloinen mieleen palauttaminen, usein parantavat muistamista).
Muisti, tarkkaavaisuus ja motivaatio ovat syvästi yhteydessä toisiinsa, ja ne yhdessä vaikuttavat siihen, kuinka hyvin oppilaat oppivat. Tarkkaavaisuus toimii suodattimena, joka määrää, mitä tietoa käsitellään – ilman keskittynyttä huomiota tieto ei pääse työmuistiin. Motivaatio vaikuttaa siihen, kuinka paljon vaivaa oppilaat näkevät ja jatkavatko he haastavien tehtävien parissa, mikä puolestaan vaikuttaa sekä tarkkaavaisuuteen että sitoutumiseen. Muisti tallentaa ja palauttaa sen, mihin on kiinnitetty huomiota ja mitä on harjoiteltu – vahva motivaatio ja selkeä tarkkaavaisuus tekevät muistijälkien muodostumisesta huomattavasti tehokkaampaa (Cowan, 2014; Schunk ym., 2014).
Webinaari #1 - Mitä seuraavaksi?
Jos pidät ensimmäisestä osiosta, voit halutessasi jatkaa koko webinaarisarjamme parissa tai osallistua VESO-koulutuksiimme:
Oppimisen tiede opettajille – Koko webinaarisarja tai VESO-koulutus
Käytännönläheinen, vaiheittainen matka, jonka avulla voit tuoda oppimistieteen osaksi opetustasi ja koulusi toimintakulttuuria.